Edunvalvonta ja yhteistyö
Näin vaikutamme
Alueellinen vaikuttaminen
Varsinais-Suomen liitto edistää aktiviisesti alueen strategista vaikuttamistyötä. Liiton vaikuttamistyö perustuu tiiviiseen yhteistyöhön alueen kuntien, korkeakoulujen, yritysten, järjestöjen ja valtion viranomaisten kanssa. Liitto koordinoi muun muassa maakunnan edunvalvojien muodostamaa yhteistyöryhmää sekä Saaristomeri-vaikuttajaryhmää. Liitto hyödyntää vaikuttamistyön tukena esimerkiksi maakunnan yhteistyöryhmän ja sen jaostojen asiantuntemusta.
Kansallinen vaikuttaminen
Varsinais-Suomen liitto valvoo alueen etua kansallisessa päätöksenteossa ja vie alueen ääntä kuuluville valtionhallinnossa, ministeriöissä ja eduskunnassa. Tärkeänä vaikuttamiskanavana toimivat vaalipiirin kansanedustajat ja ministerit, joiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Vaikuttamistyö perustuu strategisiin tavoitteisiin, jotka päivitetään vaalikausittain. Liitto seuraa ja vaikuttaa aktiivisesti valtakunnalliseen lainsäädäntöön ja budjettivalmisteluun.
Kansainvälinen vaikuttaminen
Teemme kansainvälistä vaikuttamistyötä yhdessä Etelä-Suomen maakuntien ja Itämeren alueen kumppaneiden kanssa. Brysselissä Varsinais-Suomen liitolla ja Turun kaupungilla on yhteinen toimisto, jonka kautta tuomme alueen äänen kuuluviin Euroopan unionissa. Tavoitteena on varmistaa, että Varsinais-Suomi on mukana EU:n ohjelmien valmistelussa ja että rahoitusta saadaan kotiin asti.
Vaikuttamisemme väyliä
Kansanedustajayhteistyö
Varsinais-Suomessa kansanedustajat tekevät aktiivisesti yhteistyötä ja edistävät yhdessä maakunnan hallitusohjelmatavoitteita. Alueen 17 kansanedustajaa muodostavat aktiivisesti toimivan yhteistyöryhmän. Ryhmän puheenjohtajana toimii Saara-Sofia Sirén (kok.) ja varapuheenjohtajina Vilhelm Junnila (ps.) sekä Saku Nikkanen (sdp.). Varsinais-Suomen liitto koordinoi yhteistyöryhmän tapaamisia.
Kuntajohtajakokous
Varsinais-Suomen kuntajohtajakokous on maakunnan 27 kunnan yhteistyöfoorumi, jonka toimintaa koordinoi Varsinais-Suomen liitto. Kokous kokoaa kuntajohtajat yhteen noin kuuden viikon välein keskustelemaan ajankohtaisista maakunnallisista ja valtakunnallisista kysymyksistä. Tavoitteena on vahvistaa kuntien välistä yhteistyötä, jakaa hyviä käytäntöjä ja edistää yhteisiä ratkaisuja alueen kehittämiseksi.
Vaikuttajakoulu
Varsinais-Suomen vaikuttajakoulu rohkaisee nuoria vaikuttamaan. Koulun on käynyt lähes 200 nuorta, jotka ovat saaneet valmiuksia osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja keskusteluun. Koulutus on suunnattu yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille nuorille ja opiskelijoille, ja vuoden aikana tutustutaan päätöksentekoon kunnissa, maakunnassa, eduskunnassa ja EU:ssa. Tavoitteena on madaltaa kynnystä vaikuttaa ja innostaa nuoria rakentamaan tulevaisuuden Varsinais-Suomea.
Saaristomeri – yhteinen vastuu ja tulevaisuus
Saaristomeri on Suomen rannikon huonokuntoisin merialue, jonka rehevöitymistä ei ole vielä onnistuttu pysäyttämään. Huono vedenlaatu näkyy kesäisin sinileväkukintoina ja heikentyneenä meriluontona. Saaristomeri-ohjelma, joka käynnistettiin vuonna 2021 ja jatkuu Orpon hallituskaudella, tähtää ravinnekuormituksen vähentämiseen ja meren tilan pysyvään paranemiseen.
Ohjelman keskeisiä toimia ovat ravinnekierron pilottialueet Aurajoen ja Paimionjoen valuma-alueilla sekä Kemiönsaaressa, ja teknologianeutraalin ravinnekiertotuen käyttöönotto. Tavoitteena on, että Saaristomeri poistuu Itämeren suojelukomission pahimpien kuormittajien listalta vuoteen 2027 mennessä.
Koska 70–80 % ravinnekuormasta on peräisin maataloudesta, ratkaisut löytyvät pitkälti pelloilta. Maatalouden tukipolitiikan ja EU:n CAP-uudistuksen avulla voidaan kohdentaa ympäristötoimia alueille, joilla vaikutukset ovat suurimmat. Maatalouden ravinnekiertoa, lannan hyödyntämistä ja maanparannuskeinoja edistämällä voimme yhdessä palauttaa Saaristomeren elinvoiman – ja turvata tulevaisuuden meriluonnon.
Liikenne – raideyhteydet vahvistavat kasvua ja yhteyksiä
Varsinais-Suomen kasvu ja saavutettavuus edellyttävät sujuvaa ja turvallista liikenneverkkoa. Raideliikenteen kehittäminen tukee alueen elinvoimaa, kestävää liikkumista ja koko Etelä-Suomen kasvua. Länsirata, nopea junayhteys Turun ja Helsingin välillä, yhdistää kaupungit yhdeksi 1,5 miljoonan ihmisen työssäkäyntialueeksi. Oikorata ja Turku–Salo-kaksoisraide lyhentävät matka-aikaa noin puolella tunnilla ja tarjoavat vähäpäästöisen vaihtoehdon maantieliikenteelle. Hankkeen suunnittelu etenee Länsirata-hankeyhtiössä, ja rakentaminen on käynnistynyt molemmista päistä. Tavoitteena on radan valmistuminen vuoteen 2031 mennessä.
Maakunnallista liikennejärjestelmää täydentää suunnitteilla oleva paikallisjunaliikenne, joka yhdistää Turun, Salon, Loimaan ja Uudenkaupungin yhtenäiseksi työssäkäyntialueeksi. Yhdessä Länsiradan ja paikallisjunien avulla rakennetaan kestävää, sujuvaa ja vetovoimaista Varsinais-Suomea – osana koko Suomen kasvun ja saavutettavuuden verkkoa.
Liikenne – maantieverkko ja saaristoyhteydet
Varsinais-Suomessa on useita tärkeitä maantiehankkeita, joiden toteutus parantaisi liikenteen sujuvuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä. E18 Turun kehätie on Suomen tärkeimpiä väyliä, ja sen Raision keskustan tunneli sekä Naantali–Raisio-välin nelikaistaistus etenevät kohti rakentamista. Valtatien 8 Laitilan eritasoliittymä ja valtatien 9 Lieto–Aura-nelikaistaistus ovat valmiita käynnistettäväksi heti rahoituksen varmistuttua.
Saaristoliikenteen saavutettavuus on elintärkeää alueen asutukselle ja elinkeinoelämälle – Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen on jo käynnissä, ja Paraisten väylän uusi tieyhteys valmistautuu rakentamiseen vuonna 2026. Salon itäinen ohikulkutie puolestaan sujuvoittaa liikennettä ja parantaa yhteyksiä elinkeinoelämän kannalta keskeisille alueille. Yhdessä nämä hankkeet vahvistavat Varsinais-Suomen liikennejärjestelmää ja tukevat koko Suomen kasvua ja huoltovarmuutta.
Lääkekehityskeskus – innovaatioista kasvua ja kilpailukykyä
Kansallinen lääkekehityskeskus perustettiin Turkuun vuonna 2022, ja sen rahoitus varmistui seuraavana vuonna. Keskus vahvistaa Suomen lääkealan kilpailukykyä ja luo kasvumahdollisuuksia tutkimuksesta nouseville yrityksille. Sen tehtävänä on edistää tutkimuksessa syntyneiden lääkekehitysprojektien etenemistä kohti kaupallisia tuotteita ja kansainvälistä markkinaa. Turku valikoitui sijoituspaikaksi vahvan koulutus- ja tutkimusperinteen, laajan alan yritysverkoston ja merkittävän lääkeviennin ansiosta. Alueelta tulee jopa 75 % Suomen lääkeviennistä.
Lääkekehityskeskus kokoaa yhteen akateemisen tutkimuksen, yritykset ja sijoittajat, ja toimii siltana innovaatiosta teolliseksi tuotannoksi. Keskuksen toiminta vahvistaa Varsinais-Suomen asemaa Suomen lääke- ja terveysteknologian keskuksena ja tukee samalla koko maan huoltovarmuutta ja osaamisperusteista kasvua.
Osaava työvoima – kasvun ja kilpailukyvyn perusta
Varsinais-Suomen elinvoima rakentuu osaavien ihmisten varaan. Positiivinen rakennemuutos ja kasvavat investoinnit erityisesti teknologia-, meri-, auto- ja lääketeollisuudessa lisäävät osaajatarvetta, jota eläköityminen ja pienenevät ikäluokat haastavat.
Osaajapulan ratkaiseminen edellyttää koulutuksen jatkuvaa kehittämistä ja laajentamista. Turussa on käynnistynyt sähkö- ja automaatiotekniikan sekä rakennusarkkitehtuurin koulutus, ja Åbo Akademin uusi ruotsinkielinen oikeustieteen maisterikoulutus vahvistaa kaksikielistä osaamista.
Loimaan Novidan luonnontiedelinja lisää LUMA-osaamista ja tukee kasvualojen rekrytointitarpeita, ja metsäkoneenkuljettajakoulutuksen käynnistäminen turvaa työvoimaa luonnonvara-alalle.
Näillä koulutuspäätöksillä ja yhteistyöllä rakennetaan Varsinais-Suomen tulevaisuutta: osaavaa, kilpailukykyistä ja kasvavaa maakuntaa.
EU-politiikka – yhteistyötä, rahoitusta ja vaikuttavuutta
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikka tarjoaa Varsinais-Suomelle välineitä kestävään kasvuun ja kehittämiseen. EU:n ohjelmakaudella 2021–2027 käytössä olevat rakennerahastot (EAKR ja ESR) tukevat elinkeinoja, osaamista ja työllisyyttä. Rahoituksen kansallinen painotus suuntautuu yhä Itä- ja Pohjois-Suomeen, mutta Varsinais-Suomi korostaa tasaisempaa alueellista kohdentamista ja kasvupotentiaalin hyödyntämistä koko maassa.
EU:n määrittämä aluetukijärjestelmä rajaa Etelä- ja Länsi-Suomen, kuten Varsinais-Suomen, alempaan tukiluokkaan, mikä heikentää alueiden kilpailukykyä.
Liikennepolitiikassa TEN-T-verkko ja Verkkojen Eurooppa -ohjelma (CEF2) tuovat rahoitusmahdollisuuksia Turun ja Naantalin satamille, E18-kehätielle sekä Helsingin ja Turun väliselle junayhteydelle.
EU-politiikan kautta Varsinais-Suomi vahvistaa asemaansa osana kestävää, kilpailukykyistä ja yhteen kytkeytyvää Eurooppaa.
